Karaoken laulaminen on ollut Suomessa viime vuosikymmeninä hyvin suosittu vapaa-ajan viettämisen muoto ja sen suosio tuntuu kasvavan edelleen. Karaokeharrastajia on ympäri maata ja kaikissa ikäluokissa. Laulutaitoja voi halutessaan kehittää ja siksi myös karaoken piirissä on suosittua kilpailla muiden kanssa. Suomessa järjestetään eritasoisia kilpailuja aina paikallisista kilpailuista SM-kilpailuihin asti. Maailmallakin on mahdollisuus kilpailla, ja karaoken suomalaislähtöisiä MM-kilpailuja järjestetään myös. Alla esitellään yleiskatsaus tunnetuista kotimaisista karaokekilpailuista.
Karaoken SM-kilpailut
Karaokelaulun suomenmestaruuskilpailuja on järjestetty vuodesta 1991 alkaen. Kilpailussa maan parhaat karaokelaulajat kisaavat Suomen mestarin tittelistä. Sääntöjen mukaan kilpailijan tulee olla yli 18-vuotias ja Suomen kansalainen tai vaihtoehtoisesti hänen tulee olla asunut yli kolme vuotta Suomessa. Kilpailua voi käyttää ponnahduslautana tulevaa laulajan uraa ajatellen.
Kilpailussa voi itse valita minkä tyyppistä musiikkia laulaa taustan päälle, esimerkiksi iskelmää, rokkia, klassista tai poppia, eikä laulukieltä ole määritetty. Kilpailussa tuomarit, jotka ovat musiikkialan ammattilaisia ja vaikuttajia, arvioivat laulua kriteereillä, jotka jaetaan kahteen luokkaan. Lauluäänen ja tekniikan puolelta tarkastellaan esimerkiksi lauluäänen laatua ja hallintaa, nuotissa pysymistä ja ajoitusta. Toisena kriteerinä on tulkinta ja esiintyminen, missä kiinnitetään huomiota esimerkiksi ilmaisuun ja lavakarismaan.
Viimeisin kovatasoinen suomenmestaruuskilpailu järjestettiin Tahkolla viikonloppuna 5.-6. huhtikuuta 2019. Alkukarsintoihin ja aluefinaaleihin osallistui yli 500 innokasta laulajaa. Viimeisellä kierroksella mukana oli 12 laulajaa, joista voittaja äänestettiin. Tänä vuonna hän oli Jere Toivonen. Suomen mestarin lisäksi palkittiin viisi parhaiten menestynyttä kilpailijaa. Kilpailuja saattoi seurata myös verkossa ja äänestää suosikkiaan tekstiviestillä, jolloin tekstiviestiäänestyksessä eniten ääniä saanut palkittiin Yleisön suosikkina.
Karaoken MM-kilpailut
Karaoken mestaruudesta voi kisata myös MM-kilpailuissa (Karaoke World Championships), maailman suurimmassa harrastajien laulukilpailussa. Alkukarsinnat käydään omassa maassa kansallisissa loppukilpailuissa. Parhaimmillaan osallistujia on ollut 30:stä maasta. Kilpailuun osallistuja ei saa olla päätoiminen laulaja. Karaoken MM-kilpailuperinne on saanut alkunsa Suomesta, Heinolasta, jossa ensimmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 2003. Kyseisellä Heinolan kesäteatterilla kilpailuja järjestettiin vuoteen 2005 asti. Kilpailupaikka on alkuvuosienkin jälkeen usein ollut Suomessa.
Viimeisin, vuoden 2019, finaali käydään Tokiossa. Kilpailun pääsarja on soololaulajille, mutta kahden laulajan ryhmät voivat kilpailla duettokategoriassa. MM-kilpailuissa on kokeiltu myös juniorisarjaa sekä Champions-sarjaa, jossa saivat kisata mukana myös aiemmin voittaneet. Sukupuolikategorioista on luovuttu, joten miehet ja naiset kilpailevat samassa sarjassa. Esitettävät kappaleet voivat olla mitä kieltä tahansa.
Kansainvälisessä finaalituomaristossa on viidestä seitsemään puolueetonta jäsentä, jotka ovat musiikkialan ammattilaisia. Lauluesityksiä arvioidaan neljän pääkategorian perusteella, joita ovat ääni, tekniikka, tulkinta ja lavapreesens. Tuomarit valitsevat maailmanmestarin finaalikierroksen jälkeen, mutta myös kolmesta viiteen kilpailussa parhaiten sijoittunutta saavat palkinnon. Maailmanmestarin tulee toimia vuoden ajan hallitsevana mestarina sekä karaoken ilosanoman lähettiläänä.
Vuonna 2010 Suomi sai MM-kilpailujen kaksoisvoiton Moskovassa sekä naisten että miesten sarjassa. Kilpailussa oli osallistujia 16 maasta. Naisten sarjan voitti Maria Saarimaa-Ylitalo Celine Dionin kappaleella I surrender. Miesten sarjan voitti Sam Moudden, joka tulkitsi Je suis malade -nimisen kappaleen. Palkintona mestaruudesta voittajat saivat karaokelaitteistot.
Muita suomalaisia karaokekilpailuja
Suomen suurimmaksi karaokekilpailuksi voidaan tituleerata SM-karaokestarat -kiertuetta, jonka järjestää kuopiolainen Viihdekoukku Oy. Kilpailussa on voinut laulaa suomeksi tai englanniksi. Palkintoja voittajille on tarjolla autoista lomamatkoihin. Kilpailuun on vuosittain osallistunut yli tuhat laulajaa ja aluefinaaleita on pidetty useilla paikkakunnilla. Mestaruudet on jaettu viidessä eri sarjassa.
Muita tunnettuja kotimaisia karaokekilpailuja ovat esimerkiksi ohjelmatoimisto ViihdeSallap Oy:n järjestämät kolme karaokekilpailua. Kultakurkku-karaoke on yksilökilpailu, jossa on ensin alkukarsinnat ja niiden jälkeen semifinaali ja finaali. Naisille ja miehille on omat sarjansa, jotka on jaoteltu neljään ikäryhmään: alle 30-vuotiaiden, 30–49-vuotiaiden, 50–65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden sarjat. Vuoden 2019 loppukilpailu pidetään Himos Areenalla Jämsässä 11.-12. lokakuuta. Kärkikaraoke-nimisessä loppukilpailussa taas mittelee Suomen karaokelaulajien parhaimmisto. Siinä sarjoja on kolme, joista osallistujat valitsevat: wanha tanssimusiikki, iskelmä tai nykyiskelmä/pop/rock. Kimppakaraokessa kisataan nimensä mukaisesti 2–5 hengen ryhmässä, joten karaokessa on mahdollista kilpailla myös itse kokoamallaan porukalla. Tässä voidaan perinteisen karaoken lisäksi esittää myös vapaamuotoisia show-esityksiä.
Eläkeliiton järjestämä Karaokemestarit-kilpailu on suunnattu senioreille. Sen ikäsarjat ovat 50–69-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat. Sarjat ovat erikseen naisille ja miehille. Eläkeliiton karaokemestarikilpailu järjestetään vuosittain ja se kokoaa yhteen liiton parhaat karaokelaulajat maan eri alueilta. Piirikilpailut järjestetään keväällä, ja vuoden 2019 karaokemestaruus ratkaistaan Ikaalisten kylpylässä 7.-8. lokakuuta.
